Se on se kauhea tunne kun et tiedä pitäiskö itkeä huutaa vai olla hädissäs. Oikea maailma pamahtaa kasvoille ja tajuaa että me ollaan vaan ihmisiä, ei sen enempää.. Heräsin jostain syystä poikkeuksellisesti tänään jo puol 6 aikoihin, ja huomasin viestin jonka olin saanu yön aikana. En kyllä sen koommin saanu enään unta vaikka vielä kolmisen tuntia olisinkin voinut nukkua.. 
Miten voi reagoida kun kaikki ihmiset ympärillä on niin onnettoman olosia ja itellä on vihdoinkin alkanu olemaan noususuunnassa? 
Tiedän ettei itteään kuuluis koskaan syyttää, mutta pistää väkisinkin miettimään olisko jotain voinu tehdä toisin.....