Selasin vanhoja valokuvia läpi, muistelin kavereita ja sitä huoletonta elämää jollon ei tarvinnu välittää melkein mistään muusta kun että kotiin ennen kello 8.. kaipaan niitä aikoja, eikä niihin voi enään koskaan palata, kuinka typerältä näyttäis että mun ikänen löllertäjä menis hiekkalaatikolle ja leikkis pokemoneilla? Omassa pienessä päässäni kuvittelen, ja unissani leikin yhä pehmoleluilla, mutta pääasiallisesti niistäkin on jo kasvettu ulos...